Niin on vaan taas aika kulunut huimaa vauhtia ja on jo joulukuun eka päivä. Lapsena tähän päivään liittyi jo niin konkreettisesti joulun lähestyminen ja sai vielä avata sen kalenterin ekan luukunkin. Näin aikuisena kiireet ovat vaan niin paljon lähempänä. Lähinnä on sellainen Apua, nytkö se joulu jo tuleekin- olo.

 Olemme kuoron kanssa keikkaputken päässä, siis siellä alkupäässä ja mä luulen, että kaikkia vähän jännittää mitä tuleman pitää. Eka keikka on jo viikonpäästä ohi (hui!) ja eilen oli vikat viralliset treenit. Oikein harmitti, kun ei itse voinut kauheasti laulella, kun nielutulehdus yllätti, tosin onneksi se tuli nyt eikä myöhemmin ja on jo parantumaan päinkin. Vielä riittää sanoissa tankkaamista ja paljon, ettei vaan keikalla laula mutsista, pirristä ja varpusparvesta *silmien pyörittelyä*, eihän sitä ymmärtäisi kukaan.

Keikkavaatteetkin ovat työn alla, hassut kengät löysinkin jo. Mitä olen kuorokollegojen juttuja kuunnellut, niin puvuista tulee mahtavia, en malta odottaa, että näen kaikkien luomukset. Täytyy itse vielä pyörähtää joulupuodissa :-), jo tulisin hiukan viisaammaksi.

-Taija