Sopraanot tyytyivät kommentoimaan habituksestaan ainoastaan sen, että ovat erittäin hyviä, elleivät täydellisiä, sekä erityisen kauniita. Kuorolauluharrastuksen aloittamista pohtivat miehet ottakoon tämän huomioon! Toisaalta me altot pistimme kauniit päämme yhteen ja pohdiskelimme sopraanouden ydintä, ja tässä tulos. Älköön kukaan vetäkö hernerokkaa sievään nenäänsä.

Sopraanot, nuo kuoromaailman enkelikellot osaavat laulaa niin korkealta, että heikompaa hirvittää. Siinä lasit paukkuvat, jäätelöpäänsärky yllättää ja amalgaamipaikkoja vihloo. Toisaalta korkealta laulaminen on helppoa, sillä sopraanot laulavat melkein aina melodiaa, ja katsovat hieman pitkin nenänvarttaan (sen sievän ja siron) stemmoissaan hapuilevia miehiä ja alttoja. Itsehän neitoset ovat oppineet laulujen melodiat jo äidinmaidossaan.

Täytyy joka tapauksessa sopraanojen kunniaksi todeta, että heidän täytyy olla todella kauniita, sillä 40 % kuoromme miehistä ovat sokaistuneet sopraanojen kauneudesta siinä määrin, että ovat astelleet sopraanonsa kanssa alttarille. Ehkä tämä on myös sopraanojen ovela tapa yrittää kansoittaa maa korkeaäänisillä lapsosilla ja yrittää horjuttaa upeiden alttojen ylivaltaa.

Puhiksemme puhisi eilen, että sopraanouden ydin on se, että luulee itsestään paljon. Sen verran hyvät sopraanot meillä kyllä on, että altonkin on myönnettävä, etteivät ne luulot ole liikoja.